Valmennuslinjaus

Lohjan Pallon yleinen linjaus

Yleistä

Lohjan Pallon valmennuslinjaus pohjautuu Suomen Palloliiton linjauksiin. Seura pyrkii tarjoamaan liikuntaa kaikille pelaajille, mutta myös samalla tarjoamaan laadukasta valmennusta huipulle pyrkiville pelaajille.

Lohjan Pallon jokaisen joukkueen tulee noudattaa seuran strategiassa esiintyviä arvoja. Jalkapallon harrastamisen pitää olla ensisijaisesti iloista toimintaa, josta kaikki voivat nauttia. Joukkueena toimimisen peruspilareita ovat yksilön arvostaminen, positiivisuus ja yhdessä tekeminen, jolloin kaikki joukkueen jäsenet ovat tasavertaisessa asemassa ja joukkuehenki korostuu. Nämä arvot ovat merkittäviä myös seuran toiminnassa, kun yhteistä suuntaa luodaan ja joukkueiden välistä yhteistyötä kehitetään. Yhteistyön tekeminen kaikilla tasoilla on ehdoton edellytys edellä mainittujen arvojen toteutumiseen. Lohjan Pallo haluaa olla omalla osaltaan kasvattamassa terveitä elämäntapoja arvostavia, liikunnallisia lohjalaisia lapsia ja nuoria sosiaalisesti osaaviksi ja henkisesti tasapainoisiksi kansalaisiksi.

Johdanto

Valmennuslinjan tarkoitus on yhdenmukaistaa valmennustoimintaa Lohjan Pallossa. Nimensä mukaisesti se pyrkii linjaamaan ja täten myös helpottamaan seurassa tapahtuvaa lasten ja nuorten harjoittelua. Lapset eivät ole aikuisten kopioita, joiden pitäisi harjoitella samoja asioita pienoiskoossa, vaan on tärkeää tietää, millainen harjoittelu sopii millekin ikäkaudelle.

Vaikka valmennuslinja on pyritty rakentamaan pikkutarkaksi, on se kuitenkin vain ohjeellinen ja suuntaa antava. On muistettava, että jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiin, omien lähtökohtiensa ja tarpeidensa mukaan.

Valmennuslinja ei ole tarkoitettu muuttumattomaksi ”lakikirjaksi”, vaan sitä on tarkoitus kehittää ajan mittaan saadun palautteen pohjalta.

 

Määrälliset tavoitteet:

  1. Kehittää jokaisen joukkueen valmennus-/harjoitustoimintaa
  2. Jokaisen joukkueen toimintaa mitataan, tuloksia analysoidaan ja niiden perusteella toimintaa kehitetään (suhteessa annettuihin tavoitteisiin)
  3. Lisenssipelaajien määrä kasvaa -> drop out – ilmiö vähenee
  4. Pelaajien osaamistasot kasvavat suhteessa rakennettuihin mittareihin.

Laadulliset tavoitteet:

  1. Yhtenäinen pelaajapolku
  2. Toiminnan suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistaminen
  3. Yksilökeskeisyyden ja pelikeskeisyyden merkittävä lisääminen -> jokaisen pelaajan tukeminen omalle huipulle
  4. Toiminnan laadun mitattavuuden lisääminen.
Strategia

Valmennusfilosofia

Seuran missio on antaa jokaiselle pelaajalle mahdollisuus kulkea kohti omaa huippuaan. Joten yksilön on oltava keskiössä, jotta tämä toteutuu.

Seuran valmennusfilosofia on yksilökeskeinen
(ja kokonaisvaltainen).


Filosofia

Pelaajapolku

A-juniorit 18-20v

  • LoPa kilpa ->M1->M2
  • Seuran taitoharjoittelu: talentti/intensiivi

B-juniorit 16-17v

  • LoPa kilpa/haaste ->M2 ->M1/N1
  • Seuran taitoharjoittelu: talentti/intensiivi

C-juniorit 14-15v

  • LoPa kilpa/haaste
  • Seuran taitoharjoittelu: kykykoulu

D-juniorit 12-13v

  • LoPa kilpa/haaste
  • Seuran taitoharjoittelu
    • 12v: taitokoulu
    • 13v: kykykoulu

E-juniorit 10-11v

  • LoPa poh/ete/itä/län, ikäkausijoukkue
  • Länskäriliiga (10v)
  • Seuran taitoharjoittelu: taitokoulu

F-juniorit 8-9v

  • LoPa poh/ete/itä/län, (ikäkausijoukkue)
  • Länskäriliiga
  • Seuran taitoharjoittelu: taitokoulu

Fn-juniorit 6-7v

  • LoPa poh/ete/itä/län
  • Länskäriliiga

Fn-juniorit 5v

  • Pallokerho / länskäriliiga

Omatoiminen harjoittelu / muu harjoittelu

A-juniorit:
  • Omatoiminen lajiharjoittelu/henkilökohtainen fysiikkaohjelma

B-juniorit:

  • Omatoiminen lajiharjoittelu/henkilökohtainen fysiikkaohjelma

C-juniorit:

  • Omatoiminen lajiharjoittelu, kotitehtävät, juoksukoulu/kehonhallinta

D-juniorit:

  • Omatoiminen lajiharjoittelu, kotitehtävät, juoksukoulu/kehonhallinta

E-juniorit:

  • Omatoiminen lajiharjoittelu, kotitehtävät, juoksukoulu/kehonhallinta

F-juniorit:

  • Omatoiminen lajiharjoittelu, kotitehtävät, juoksukoulu

Fn-juniorit (6-7v):

  • kotitehtävät, pihapelit

Fn-juniorit (5v):

  • kotitehtävät, pihapelit

Hissi

A-C-junnut: Aikuisten mukana, jos kehitys sitä edellyttää (M1/M2/N1)

D-F-junnut: oman ikäluokan parhaat (1-5 pelaajaa) käy hakemassa kovempia lisätreenejä/-pelejä ylemmästä ikäluokasta.

Liikehdintä ko. ikäluokan valmentajien esityksestä valmennuspäällikön johdolla.

Kohti omaa huippua!

Pelaajapolun ohjeistus

Lahjakkaille yksilöille taattava mahdollisuus kehittyä kohti omaa huippuaan, vaikka muu ikäkausijoukkue ei olisikaan samalla tasolla.

  • Testit ja itse peli osoittavat mahdollisia lahjakkuuksia. Ko. joukkueen valmentajalla on velvollisuus pyrkiä tarjoamaan parhaille pelaajille kovempia lisäharjoituksia ja lisäpelejä esim. ylemmästä ikäluokasta. Tämä liikehdintä ei kulje ”alaspäin” eli esim. kilpajoukkueesta haastejoukkueeseen. Valmennuspäällikkö koordinoi.

  • Vastoin pelaajan tahtoa ei voida tehdä mitään. Kaikki on kiinni pelaajan omasta halusta. Tärkeintä on valmentajan kannalta kannustaa pelaajaa kokeilemaan rajojaan esim. ylemmässä ikäluokassa.

  • Muita kehittymismahdollisuuksia esim. omatoimiset harjoittelurutiinit (lajitekniikka, yleistaidot), taito/kyky/talentti
Valm3
Valm2

Harjoittelun periaatteita

Juniorijalkapallossa

Herkkyyskaudet

Lasten ja nuorten valmentamisessa on tärkeää huomioida biologisen kypsymisen asettamat eri ominaisuuksien herkkyyskaudet. Herkkyyskausilla tarkoitetaan vaiheita, jolloin kukin ominaisuus kehittyy ja vakiintuu kaikkein helpoimmin.

Laadukkaan harjoittelun suunnittelussa herkkyyskaudet otetaan huomioon yhdessä urheilijan kypsyystason ja harjoittelutaustan kanssa. Herkkyyskaudet perustuvat kehon eri kudosten kypsymisaikatauluun. Alla olevassa kuviossa näkyy eri elinjärjestelmien kehitys syntymästä 20 ikävuoteen asti.

Kuvio 1. Elinjärjestelmien kehittyminen. Mero, A. ym. 2004

 

Herkkyyskaudet huomioivaa ja pitkäjänteistä juniorivalmennusta suunniteltaessa hyvä apuväline on myös seuraava kuvio. Siinä esitellään tarkemmin fyysisten ominaisuuksien painopistealueet eri ikävaiheissa. Kuviossa olevien ikävuosien kohdalla kannattaa muistaa urheilijoiden yksilölliset erot, jotka voivat vaihdella varsin paljon biologisen kypsymistason mukaan.

Kuvio 2. Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ja painopistealueet eri ikävaiheissa. Hakkarainen H. ym. 2008.

Taidon herkkyyskaudet

Taito jaetaan perinteisesti yleistaitavuuteen ja lajitaitavuuteen.
Yleistaitavuudella tarkoitetaan kykyä hallita ja oppia erilaisten suoritusten ja urheilulajien taidollisia vaatimuksia sekä hallita kehoa tasapainoa ja suunnanmuutosta vaativissa tilanteissa.

Lajitaitavuudella tarkoitetaan tietyn lajin tekniikan tarkoituksen mukaista hyväksikäyttöä tilanteen vaatimusten mukaan, muuttuvissa olosuhteissa ja tekniikan korjauskykyä sekä uuden tekniikan oppimiskykyä.

Ikävuodet 1–6 ovat parhaimpia yleistaitavuuden kehityksen ja kehittämisen kannalta ja ikävuodet 7–12 yleistaitavuuden vakiinnuttamisen sekä lajikohtaisten taitojen oppimisen suhteen. Kuviossa 3 on nähtävissä yleistaitavuuden ja lajitaitavuuden ajoittuminen limittäin nuorten harjoittelussa.

Kuvio 3. Yleistaitojen ja lajitaitojen harjoittelun painottuminen ja ajoittuminen eri ikävaiheissa. Hakkarainen, H. Valmentaja-lehti 1/2007

Valm6

Eriyttäminen ja tasoryhmät

Miten, milloin, kuka ja minne?
( joukkueen sisällä & ikäkausijoukkueiden välillä )

  • ERIYTTÄMINEN:
    Tarkoittaa yhden harjoituksen ja yhden harjoitteen sisällä pelaajien jakamista enemmän ja vähemmän pelanneisiin ( ei nimetä virallisesti, vaan vastuuvalmentajan näkemyksen mukaan ). Pelaajat voidaan yhdistää esim. seuraavassa harjoitteessa tai harjoituksessa muiden kanssa.

  • TASORYHMÄT:
    Taitotason mukaan nimettyjä ryhmiä, jotka pääsääntöisesti harjoittelevat keskenään.

  • TASOJOUKKUEET:
    Itsenäisesti toimivia joukkueita ( esim. kilpa/haaste/harraste ) , jotka on valittu tiettyjen kriteerien mukaan ( testit & itse peli ) ja joilla on oma organisaatio, mikäli mahdollista ( valmennus, jojo, huolto, rahastonhoitaja ).

  • HISSI:
    Parhaat pelaajat voidaan nostaa harjoittelemaan ja pelaamaan lisäpelejä ylempään ikäluokkaan valmentajien suosituksesta, valmennuspäällikön koordinoimana ja ko. joukkueiden yhteisellä sopimuksella. Aloitusajankohta on pelaajakohtainen ( esim. fyysinen kasvu voi vaikuttaa/rajoittaa ), mutta D-junioreissa tämä ajattelu on jo itsestäänselvää.

ISON KENTÄN JOUKKUEET (C-B-A-juniorit)

  • Iän mukaan C:ssä ja B:ssä kaksi ikäluokkaa ja A:ssa kolme ikäluokkaa muodostaa tasojoukkueet: C1/C2, B1/B2, A1/A2.
    Eli vuosittain vaihtuu n. puolet joukkueesta. Tavoitteena edelleen tarjota parhaille pelaajille kovia pelejä oman seuran sisällä. A-junioreista aina pelaajia vähintään edustusjoukkueen harjoitusringissä.

  • Pelaajan kuuluu pelata siellä, mihin mahtuu ja oma into riittää – kehitysaste huomioiden.
    Tulevaisuuden pelaaja: tarkkaa/ rehellistä/ konkreettista/ avointa/ asiantuntevaa keskustelua  (valmentaja/ pelaaja/ vanhemmat) eri tahojen kesken – ettei vaan polteta pelaajaa loppuun.

  • Huomio! Jos pelaaja on tarpeeksi hyvä, vanhemmasta C:stä/nuoremmasta B:stä asti tie on auki aina edustusjoukkueeseen asti. Juniorijoukkue/edustusjoukkue - polku on aina pelaajakohtainen ja jatkuvalla keskustelulla/tarkkailulla täytyy pitää huolta ko. pelaajan viikkorasituksesta.




Lahjakkuus

Tärkeää on pyrkiä saamaan loppuvuonna syntyneitä paremmin joukkueeseen mukaan -> joukkueen fyysisesti kehittyneimpiä ( ja parhaita ) pitää ”hissittää” ylempiin ikäluokkiin säännöllisesti.

Fyysinen kehitys + pelikäsitys ( visuospatiaalinen ) mukaan

  • U16

    Fyysinen kehitys + pelikäsitys ( visuospatiaalinen ) mukaan

  • U14

    Vaikea ikäluokka, koska fyysisen kasvun eritahtisuus ( keskimäärin )
    vääristää yksilöiden kykyä pelata jalkapalloa laadukkaasti.
  • U12

    Taitoa, 1v1-ominaisuuksia, pienpelit, NOPEAT JALAT ( tärkein ominaisuus )
    -> ei välttämättä ymmärrystä -> visuospatiaalinen kehitys vasta tulossa
Askeltiheys, kehonhallinta, urheilullisuus, 1. kosketus, syötöt,kuljetus, laukaus, 1v1… muodostavat kuvan pelaajan vahvuuksista.

Lahjakkaiden tuki ja tunnistus

Pallokerho/jalkapallokoulu ( 5-6 vuotta)

Tavoitteena tutustuttaa pelaajat jalkapallon ihmeelliseen maailmaan. Tarkoituksena myös kartoittaa pelaajien yleistaitoja ja lajiteknisiä taitoja.

    Taitokoulu ( 7-11 vuotta)

    Ainoana todellisena tavoitteena on pyrkimys innostaa pelaajia ( kaikkia ko. ikäluokkien pelaajia ) kesyttämään pallo omalla ajalla, koska riittävä määrä pallokosketuksia ( huipun saavuttamiseksi ) on mahdollista tehdä vain omalla ajalla. Tämä tapahtuu esim. taitoratojen (testaus), muiden erilaisten kisojen ja viestien, pienpelien sekä ”kotiläksyjen” avulla.

    Kykykoulu (12-15 vuotta )

    Tavoitteena on ko. ikäluokan lahjakkaiden pelaajien ( n.1-6 pelaajaa/ikäluokka ) henkilökohtaisten ominaisuuksien parantaminen. Tämä koskee niin yleistaitoja kuin lajiosaamistakin. Harjoitteita mm. erilaiset kuntopiirit, hipat, viestit, taitoradat, pelipaikkakohtaiset harjoitteet, kotiläksyt sekä teemalliset pienpelit.

    Talentti/intensiivi -> edustus/M2 ( 16-19 vuotta )

    Tavoitteena on kasvattaa pelaajia edustusmiehistöön ( n.1-3 pelaajaa/vuosi ). Tämä tapahtuu henkilökohtaisten, omalla ajalla tehtävien harjoitusohjelmien, pelipaikkakohtaisten harjoitteiden sekä koko joukkueen pelitaktisten harjoitteiden kautta.

          

    Harjoittelun painopisteet & harjoittelumäärät ikävuosittain–miksi?

    Huippumaissa omatoimisen jalkapalloharjoittelun ja –pelaamisen määrä on merkittävästi suurempi kuin Suomessa. Huippumaissa taidon oppimisen herkkyyskaudet käytetään paremmin hyväksi kuin Suomessa.

    Ohjattu jalkapalloharjoittelu aloitetaan sekä huippumaissa että Suomessakin jo lapsuusvaiheessa ja sitä tehdään suuri määrä. Huippumaissa vähäinen muiden lajien määrä kertoo siitä, että jalkapallo on aikaisen erikoistumisen laji.

    Jalkapalloharjoittelun kokonaismäärä 16 ikävuoteen mennessä on huomattavasti suurempi jalkapallon huippumaissa kuin Suomessa. Huippumaissa menestyneet nuoret pelaajat ovat harjoitelleet 16 ikävuoteen mennessä keskimäärin n. 4500 tuntia, kun Suomessa jäädään n. 3700 tuntiin.

    Suomessa jäädään jälkeen huippumaiden pelaajista nimenomaan omatoimisen harjoittelun määrässä etenkin lapsuusvaiheessa ja näin ollen jätetään hyödyntämättä taidon oppimisen herkkyyskaudet.

    Aikainen kiinnittyminen ja omatoimisen harjoittelun ja pelaamisen nostaminen oikealle tasolle edellyttää lajirakkauden syntymistä jalkapalloon. Sen syntymisen edellytyksiä ovat oikean tasoiset harjoitteet, onnistumisen elämykset, kannustava ja turvallinen ilmapiiri sekä oppimisen/kehittymisen kautta koettu pätevyys jalkapallossa.

    Myös Suomessa ohjatun jalkapalloharjoittelun määrä on jo lapsuusvaiheessa lisääntynyt.

    Tästä syystä huomiota tulisi kiinnittää aikaisen erikoistumisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Harjoittelu tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että se kehittää pelaajia kokonaisvaltaisen ( ja yksilökeskeisen ) valmennuksen kaikilla osa-alueilla.

    Jalkapalloharjoittelu itsessään hyvin toteutettuna voi olla riittävän monipuolista. Avainasia on laadukas valmennus, jonka kautta pelaaja kokee onnistumisia, oppii, kehittyy ja kokee pätevyyttä.

    Harjoittelu

    Harjoittelun suunnittelu

    Perustuu ikäluokkien harjoittelun painopisteisiin.

    • Kausisuunnitelma
    • Harjoittelun suunnittelu viikkotasolla.
    • Pelitaito
    • Taktiset ominaisuudet
    • Fyysiset ominaisuudet
    • Henkiset ominaisuudet
    Valm7

    Testit

    FYSIIKKA

    1. YLEISTAIDOT:
      • liikkuvuus
      • tasapaino
      • koordinaatio
      • kehonhallinta
    2. SHA:n testit:
      • nopeus
      • ketteryys
      • räjähtävyys
      • koordinaatio
    3. KESTÄVYYS:
      • beep-testi
      • 30 minuutin juoksutesti
    4. VOIMA:
      • Räjähtävä voima
      • nopeus-voima
      • maksimivoima

    LAJITEKNIIKKA

    1. SPL:n taitoradat


    Mihin testituloksia verrataan?

    Tuloksia verrataan pelaajan omiin aikaisempiin tuloksiin. Jos tulokset ovat parantuneet, kehitystä on tapahtunut. Jos tulokset eivät ole parantuneet, selvitetään siihen johtaneet syyt.

    Olennaista on analysoida tulokset, tehdä testituloksista johtopäätökset, asettaa tavoitteet x-aikavälille ja kehittää harjoittelua niiden mukaan. Eli pyritään kehittämään henkilökohtaisia heikkouksia ja vahvistamaan vahvuuksien osaamista. Tämän jälkeen tarkkaillaan jatkuvasti mennäänkö oikeaan suuntaan.

    Valmennuksen periaatteet

    Valmennukselta odotetaan:

    • Kommunikaatiotaidot
      • Yhteys nuoriin pelaajiin.
      • Kyky säilyttää ryhmäkuri.
      • Säilyttää ja haastaa harjoituksen/harjoitteen intensiteetti.
      • Kyky kommunikoida vanhempien kanssa sanallisesti, sähköpostitse jne.
      • Kommunikoi apuvalmentajien ja muiden ikäluokkien valmentajien kanssa.
    • Johtaminen
      • Valmentajalla on kaikki tarvittavat välineet harjoituksiin ja peleihin.
      • Valmentajalla on tieto harjoituksiin tulevista pelaajista ja taustajoukoista.
    • Ominaisuudet ihmisenä
      • Ymmärtää ja toimii seuran arvojen mukaan.
      • Tuo luovia ideoita rooliinsa ja esim. valmennuslinjan kehitykseen.
      • Omaa kyvyn vastaanottaa rakentavaa kritiikkiä.
      • Valmentaja haluaa oppia koko ajan uutta ja kehittyä jatkuvasti.

    Kehityksen kolmio
    Juniorivalmennusorganisaatio
    Selaimesi on vanhentunut!

    Lataa ajantasainen selain nähdäksesi tämän sivun oikein. Päivitä selaimeni nyt

    ×